Nature Experts

Meikon ulkoilualue

Meikon ulkoilualue sijaitsee Kirkkonummen keskustasta noin 4-5 km luoteeseen. Paikka ei ole ehkä yhtä tunnettu retkikohde pääkaupunkiseudulla kuin Nuuksio, Sipoonkorpi tai Porkkala. Mutta alueella on laaja-kaistale rauhallista metsäluontoa ja rakentamatonta järvenrantaa.

Parhaiten paikalle pääsee autolla, ja pysäköintialue on Korsolammentien varrella. Mm. Metsähallituksen sivuilta löytyy alueen opaskartta.
Pysäköintialueelta lähtee kolme eri polkukierrosta, Kuikankierros (3,2 km), Kotokierros (4,4 km) ja Meikon kierros, joka kiertää koko järven ympäri (8,3 km). Nuotiopaikat löytyvät Meikojärven ja Korsolammen rannoilta.
Keväällä polut ovat vielä osin lumiset ja jäässä, joten mäissä kannattaa varoa. Järvet olivat vielä tukevasti jäässä. Rannalla palokärki huuteli keväthuutojaan ja polun varrella olevassa haavassa on liito-oravan pesäkolo. Hangella puun alla oli liito-oravan papanoita.
Sen verran kaukana teistä alue on, että Meikojärven jäällä seisoessa voisi kuvitella olevansa kauempanakin erämaassa. Ei ketään missään, ei melua eikä moottorien hurinaa.

039A2409_edit
039A2423_edit
039A2435_edit
039A2446_edit
039A2452_edit


Vartiosaari kevään kynnyksellä

Vielä muutama päivä sitten sää oli aurinkoinen ja kevät antoi vielä odottaa itseään. Oli mainio hetki mennä retkelle Helsingin Vartiosaareen, nyt sinne pääsi helposti jäätä pitkin kävellen. Vanhat huvilat uinuivat vielä talviunta, ja vasta muutama muuttolintu oli saapunut. Lumisilla poluilla oli kuitenkin ollut ulkoilijoita ja saari oli helppo kiertää.

Saaren keskiosan metsäalueella huhuili jo pari sepelkyyhkyä. Itäosan näköalakalliolta avautui hieno näkymä merelle. Avovesi välkkyi muutamien kilometrien päässä Villingin takana. Kaksi harmaahaikaraa muutti itään. Kevät tulee!

2018-03-31 09.50.22

2018-03-31 09.53.04
2018-03-31 09.56.06-1
2018-03-31 10.07.29
2018-03-31 10.22.43

Liito-oravan elinpiirillä

Nyt on taas se aika, kun on helpointa löytää merkkejä liito-oravan esiintymisestä jollakin alueella. Kevättalvi on nimittäin paras aika havaita keltaisia papanoita.
2018-03-16 11.12.06
Talvella liito-oravan papanat ovat keltaisia, koska se syö ravinnokseen lehtipuiden, enimmäkseen haavan, silmuja. Kesällä liito-oravat siirtyvät käyttämään lehtiä ravintonaan, ja papanoita on vaikeampi löytää. Muillakin lajeilla voi olla keltaisia papanoita, esimerkiksi kesällä metsäsopulilla ja tunturisopulilla. Mutta jos papanat ovat kevättalvella läjässä puun tyvellä, on kyseessä liito-orava.
2018-03-16 10.43.10
Papanoiden etsintä kannattaa aloittaa paikoilta, missä kasvaa haapoja ja kuusia. Haavat sopivat ravinto- ja pesäpuiksi, kuuset taas antavat turvaa. Aivan puhtaista haavikoista liito-oravaa harvoin löytää. Siellä ne olisivat talviöinä esimerkiksi pöllöjen tai näädän helposti havaittavina. Pientä kumartelua ja useiden alueiden tarkistamista etsintä voi vaatia, mutta sitten kun on ensimmäiset papanat löytänyt, niitä löytää yleensä helposti lisää. Harjaantuminen tekee mestarin, kuten sienien etsinnässä.
Liito-oravan pesäkolo on usein vanha käpytikan kolo. Ja käpytikka tekee mielellään pesän juuri pehmeään haapaan. Paras kolo on sen verran ahdas, että näätä ei mahdu sinne sisään.
Liito-orava ei karta ihmisasutusta. Nämäkin kuvat on kuvattu eilen Etelä-Espoosta, pientaloasutuksen keskeltä. Liito-orava kuuluu luontodirektiivin suojelemiin lajeihin, ja sen lisääntymis- tai levähdyspaikan häävittäminen on kielletty.
Kevät sateiden myötä papanat liukenevat pois, ja viimeistään kesällä nouseva kasvillisuus peittää ne allensa.

2018-03-16 11.12.14

Retkikohteena Vantaanjoen Pitkäkoski

Kevättalvi on hyvä aika tehdä retki Vantaajoen Pitkäkoskelle. Osittain jäätyneellä joella viihtyvät mm. koskikarat, ja hyvällä tuurilla voi nähdä saukon. No, yleensä näkee vain jälkiä, sillä saukko on arka ja se liikkuu eniten hämärässä.

Pitkäkosken rinnelehdot sekä Helsingin että Vantaan puolella ovat suojelualueita, joilla on mm. pähkinäpensaita ja paljon vanhoja kuusia. Kuusikoissa voi talvella havaita harvinaisen pohjantikan tai valkoselkätikan. Myös liito-orava viihtyy näissä metsissä.

Kosken rantametsissä kulkee hyvin opastetut polut, lisäksi aivan joen rannassa on katselutasanteita taukopaikkoja joen kummallakin puolella. Talvella vältä liikkumista hiihtoladuilla!

Retken Pitkäkoskelle voi aloittaa Vantaan puolella vaikkapa Jokitien pysäköintialueelta, tai Helsingin puolella Pitkäkosken ulkoilumajalta. Ulkoilumajalla voi käydä nauttimassa lopuksi vaikkapa kahvit ja mustikkamunkit.

2018-02-24 13.57.39

2018-02-24 14.02.24

2018-02-24 14.12.25-1

Talviretki Torronsuolle ja Liesjärvelle

Vain hieman yli tunnin ajomatkan päässä Helsingistä sijaitsee kaksi Lounais-Hämeen helmeä, Torronsuo ja Liesjärvi. Torronsuo on laaja keidassuo. Tutustumisen suohon voi aloittaa Kiljamosta, jossa on pysäköintialue ja lintutorni sekä pieni pätkä esteetöntä pitkospuuta suon laitaan. Talvella tosin kaikki pitkospuut ovat enemmän tai vähemmän vaikeasti kuljettavissa, lumitilanteesta riippuen.
Suon reunat ovat mäntyrämettä, mäntyjen alla kasvaa laajoja suopursukasvustoja. Vähitellen männikkö harvenee ja männyt mataloituvat, avosuo häämöttää. Avosuolla on monelaisia suotyyppejä; harvaa mäntyrämettä, saranevaa, rahkanevaa ym. Talvella kaikki on tasaisen lumipeitteen alla.

2018-02-03 11.38.45
Liesjärven alueella voi tehdä retken esimerkiksi Kyynäränharjulle, joka on kapea harjukannas järvien välissä. Toinen retkikohde on Korteniemen perinnetila. Talvella rakennukset uinuvat hiljaisina ja lumivaipan ympäröiminä, mutta kesällä alueella on lampaita ja mahdollisuus tutustua perinteiseen hämämäläiseen maatilaan.
Matkalla Korteniemen tilalle on hienoa metsää, joista onnekkaat voivat löytää useita tikkalajeja.
2018-02-04 10.38.18
2018-02-04 10.38.23 HDR