Nature Experts

2019

Koivuhiiri yllätti lintulaskijan

Harvalukuinen ja hankalasti havaittava koivuhiiri hiippaili viime viikolla lintulaskijaa vastaan metsäpolulla Forssan Koijärvellä. Molemmat yllättyivät kohtaamisesta yhtä paljon. Koivuhiiri kuuluu luontodirektiivin liitteen IV lajeihin eli sen lisääntymis- ja levähdyspaikat ovat suojeltuja. Mutta sen havainnointi on vaikeaa, eikä ilmeisesti yhtään koivuhiiriesiintymää ole Suomessa vielä rajattu direktiivin perusteella.

2019-08-24 13.07.42
Koivuhiiri

Äänitallentimet paljastavat öiset nahkasiivet

Lepakot ovat aina kiinnostaneet ihmisiä. Yön pimeydessä saalistavat pienet lentävät nisäkkäät ovat vaikeasti havaittavissa ja siksi salaperäisiä. Asiat ovat kuitenkin muuttuneet, sillä tekniikan kehityttyä lepakoita voidaan havainnoida laitteilla, jotka muuntavat lepakoiden käyttämät korkea luotausäänet (ultraäänet) ihmiskorvin kuultaviksi.
Jos lepakoiden esiintymistä alueella halutaan tutkia pidemmän aikaa, voidaan maastoon jättää tallentavia detektoreita. Ne voivat äänittää lepakoiden ääni viikkoja, jopa kuukausia. Silloin on todennäköistä että myös harvalukuisemmista lajeista saadaan havaintoja.

2019-07-08 13.36.53 HDR
Passiivitallennin suon reunalla.

epni2
Pohjankepakon äänipulsseja

Saaristolinnut pesivät

Toukokuun puolivälissä on saaristolintujen pesintä jo hyvässä vauhdissa. Ensimmäiset kanadanhanhen ja haahkan poikaset ovat kuoriutuneet ja seuraavat emojaan veteen. Meri- ja harmaalokkien poikaset ovat myös kuoriutumassa. Viimeisenä pesimäpaikoille saapuneet tiirat ja kahlaajat sen sijaan ovat vasta rakentamassa pesää ja muninta on vasta edessä.
Saaristolintujen pesinnän turvaamiseksi vältä liikkumista pesimäluodoilla juuri nyt. Munilla ja poikasilla on ottajia. Varikset ja suuret lokit voivat napata poikasia tai munia ravinnokseen. Joillakin saarilla liikkuu myös maapetoja, kuten minkkejä. Jos emot varoittelevat tai hätäilevät, olet todennäköisesti lähellä pesää tai poikasta. Siirry silloin hieman kauemmas.
Suojeluluodoille ei pesimäaikana saa nousta kuin erityisluvalla.
P1023743
Harmaalokin poikanen on kuoriutunut.
P1023794
Haahka hautoo.
P1023796
Valkoposkihanhi hautoo.
P1023968
Suojelualueet on merkitty kylteillä.

Keltavuokot kestivät kylmän jakson

Huhtikuussa oli lämmintä, ja kasvukausi lähti nopeasti käyntiin. Monet alkukevään lajit puhkesivat kukkaan tavallista aiemmin.
Mutta sitten tuli kylmä jakso, jolloin hallayö toisensa jälkeen kuritti kasvillisuutta. Nämäkin keltavuokot Hauholla olivat pakkasyön jälkeen aivan nuukahtaneet.
Mutta aikaisin kukkivat kasvit ovat karaistuneita. Ne kestävät lyhyitä pakkasjaksoja hyvin, ja nämäkin keltavuokot olivat säilyneet ja kukinta jatkui komeana.
039A8994_edit

Hanhiretkellä

Kevät etenee vauhdilla. Viime päivien lämpimät säät ovat sulattaneet lumet pelloilta ja hanhien muutto on vilkastunut. Hanhet muuttavat usein myös yöllä, joten jokainen aamu voi tuottaa yllätyksen: hanhia on aina vain enemmän ja enemmän.
Keski-Uudellamaalla on monia hyviä peltoalueita, joilla hanhet levähtävät ennen kuin ne jatkavat muuttoaan kohti pesimäalueita. Esimerkiksi Seutulan Peräjänkulma, Vihdin Vanjärvi ja Lepsämän Isoniittu ovat tunnettuna hanhipeltoja.
Koko päivää hanhet eivät ole samassa paikassa, vaan ne voivat vaihtaa peltoja. Ja kun ne eivät ruokaile pelloilla, ne voivat lepäillä järvellä tai tulva-alueilla.
Metsä- ja tundrahanhi ovat valtalajit, mutta aina silloin tällöin hanhien joukosta voi löytyä harvalukuisia lyhytnokkahanhia. Harmaiden hanhien lisäksi myös kanadan- ja valkoposkihanhia sekä laulujoutsenia voi havaita peltoalueilla.
Hanhien muutto on ehkä aikaistunut, sillä aiemmin niitä nähtiin huhtikuun alusta lähtien, nyt satapäisiä parvia on ollut jo maaliskuun puolivälissä.

039A8616_edit_easyHDR-default_1081dpi
Tundrahanhia
039A8718_edit_easyHDR_1081dpi
Tundrahanhi
039A8712_edit_easyHDR_1081dpi
Metsähanhia

Hankoniemi odottaa muuttolintuja

Vaikka Suomenlahden rannikolla on paikoin laajaltikin jäätä, on Suomenlahden keskiosa avoin. Hankoniemen kärki kurkottaa avoimelle merelle, ja siellä on runsaasti talvehtivia vesilintuja ja lokkeja.
Aurinkoisena päivänä jää ja hanki hohtavat kirkkaina, mutta matalapaineen vyöryessä mereltä päälle maisemaa hallitsevat tummat pilvet ja räntä- tai sadekuurot.
Mutta ei enää mene montaa viikkoa, kun kiurut, uuttukyyhkyt, töyhtöhyypät ja kottaraiset palaavat Hankoniemelle.






Kyhmyjoutsen sekä vanha ja nuoria laulujoutsenia.

Koskikararetkellä

Juuri satanut lumi on peittänyt puiden oksat. Joelle vievä polkukin on aivan lumen peitossa. On kaunis tammikuinen talvipäivä. Nurmijärven Myllykoski on yksi monista Vantaanjoen koskista. Useimpina talvina sieltä voi löytää koskikaran, tai useampiakin.

Nyt koskikara löytyi heti maantiesillan vierestä. Ja toinen sillan toiselta puolelta. Välillä ne ajoivat toisiaan takaa, sillä koskikarat pyrkivät pitämään itsellään pienen reviirin joen varrella. Toista koskikaraa ei haluta aivan viereen syömään joen pohjasta löytyviä toukkia. Vaikka koskikara on hyvin karaistunut lintu, talvi on silti sillekin ankaraa aikaa ja ruoka-apajille ei toista koskikaraa hevillä päästetä.

Koskikara voi olla hankala kuvattava, sillä se lentää herkästi joen toiselle rannalle tai toiseen kohtaan jokea. Rauhallisesti lähestymällä sitä pääsee usein kuitenkin kuvaamaan sopivalta etäisyydeltä. Jos koskikara ei halua pysyä paikoillaan, älä hätyytä sitä kulkemalla jatkuvasti sen perässä, vaan etsi toinen koskikara.

Koskikarojen katselemiseen hyviä paikkoja pääkaupunkiseudulla ovat Myllykosken lisäksi Vantaan Vantaankoski ja Pitkäkoski ja Helsingin Vanhankaupunginkoski. Pienvesien vedenlaatu on parantunut viime vuosina, ja koskikaroja voi löytää myös pienistä kaupunkipuroista, kuten Helsingissä Longinojalta tai Haaganpurosta. Espoossa varmoja koskikarapaikkoja ovat mm. Nuuksion Brobacka ja Haukkalammen puro.






Tämä sivusto käyttää evästeitä toiminnassaan.