Syksyllä Helsingin nurmikoilla on paljon valkoposkihanhia. Ne viivyttelevät niin kauan, kunnes pakkaset ja lumi ajavat viimeisetkin muutolle.
Joskus niiden seurassa on kanadanhanhia. Tai jotain muita, kuten nyt yksinäinen nuori sepelhanhi. Sepelhanhi ei juuri ihmisistä piitannut, ei varmaan ole tundralla montaa ihmistä vielä elämässään kohdannut. Luottavaisena se laidunsi puiston nurmikolla.


Valkoposkihanhi.


Sepelhanhi.


Kanadanhanhi.

Tags: Valkoposkihanhi, Sepelhanhi, Kanadanhanhi