Papana
Liito-oravan elinpiirillä
17/03/18 10:48
Nyt on taas se aika, kun on helpointa löytää merkkejä liito-oravan esiintymisestä jollakin alueella. Kevättalvi on nimittäin paras aika havaita keltaisia papanoita.
Talvella liito-oravan papanat ovat keltaisia, koska se syö ravinnokseen lehtipuiden, enimmäkseen haavan, silmuja. Kesällä liito-oravat siirtyvät käyttämään lehtiä ravintonaan, ja papanoita on vaikeampi löytää. Muillakin lajeilla voi olla keltaisia papanoita, esimerkiksi kesällä metsäsopulilla ja tunturisopulilla. Mutta jos papanat ovat kevättalvella läjässä puun tyvellä, on kyseessä liito-orava.
Papanoiden etsintä kannattaa aloittaa paikoilta, missä kasvaa haapoja ja kuusia. Haavat sopivat ravinto- ja pesäpuiksi, kuuset taas antavat turvaa. Aivan puhtaista haavikoista liito-oravaa harvoin löytää. Siellä ne olisivat talviöinä esimerkiksi pöllöjen tai näädän helposti havaittavina. Pientä kumartelua ja useiden alueiden tarkistamista etsintä voi vaatia, mutta sitten kun on ensimmäiset papanat löytänyt, niitä löytää yleensä helposti lisää. Harjaantuminen tekee mestarin, kuten sienien etsinnässä.
Liito-oravan pesäkolo on usein vanha käpytikan kolo. Ja käpytikka tekee mielellään pesän juuri pehmeään haapaan. Paras kolo on sen verran ahdas, että näätä ei mahdu sinne sisään.
Liito-orava ei karta ihmisasutusta. Nämäkin kuvat on kuvattu eilen Etelä-Espoosta, pientaloasutuksen keskeltä. Liito-orava kuuluu luontodirektiivin suojelemiin lajeihin, ja sen lisääntymis- tai levähdyspaikan häävittäminen on kielletty.
Kevät sateiden myötä papanat liukenevat pois, ja viimeistään kesällä nouseva kasvillisuus peittää ne allensa.
Talvella liito-oravan papanat ovat keltaisia, koska se syö ravinnokseen lehtipuiden, enimmäkseen haavan, silmuja. Kesällä liito-oravat siirtyvät käyttämään lehtiä ravintonaan, ja papanoita on vaikeampi löytää. Muillakin lajeilla voi olla keltaisia papanoita, esimerkiksi kesällä metsäsopulilla ja tunturisopulilla. Mutta jos papanat ovat kevättalvella läjässä puun tyvellä, on kyseessä liito-orava.
Papanoiden etsintä kannattaa aloittaa paikoilta, missä kasvaa haapoja ja kuusia. Haavat sopivat ravinto- ja pesäpuiksi, kuuset taas antavat turvaa. Aivan puhtaista haavikoista liito-oravaa harvoin löytää. Siellä ne olisivat talviöinä esimerkiksi pöllöjen tai näädän helposti havaittavina. Pientä kumartelua ja useiden alueiden tarkistamista etsintä voi vaatia, mutta sitten kun on ensimmäiset papanat löytänyt, niitä löytää yleensä helposti lisää. Harjaantuminen tekee mestarin, kuten sienien etsinnässä.
Liito-oravan pesäkolo on usein vanha käpytikan kolo. Ja käpytikka tekee mielellään pesän juuri pehmeään haapaan. Paras kolo on sen verran ahdas, että näätä ei mahdu sinne sisään.
Liito-orava ei karta ihmisasutusta. Nämäkin kuvat on kuvattu eilen Etelä-Espoosta, pientaloasutuksen keskeltä. Liito-orava kuuluu luontodirektiivin suojelemiin lajeihin, ja sen lisääntymis- tai levähdyspaikan häävittäminen on kielletty.
Kevät sateiden myötä papanat liukenevat pois, ja viimeistään kesällä nouseva kasvillisuus peittää ne allensa.